Kurssin lukemistoa

September 12, 2006

Kurssin lukemistona 14.9.-28.9. R. Kupiaisen artikkeli Yhteistoiminnallinen lukutaito. Ilmestyy Aikuiskasvatus -lehdessä 3/2006. PDF-tiedosto (67 kt)

5 Responses to “Kurssin lukemistoa”

  1. Anonymous Says:

    Joo, eli tänne kommentteja, kysymyksiä, ja niin edelleen.

  2. Enni Says:

    Päällimmäisenä artikkelista jäi mieleen medialukutaidon määritelmä: se on kyky saavuttaa, ymmärtää ja LUODA informaatiota erilaisissa konteksteissa” ( the office of Communications, Ofcom) Äkkiseltään kun ajattelen, niin ymmärrän lukutaidon kyvyksi saavuttaa ja ymmärtää informaatiotiota. En niinkään liitä lukutaitoa uuden luomiseen. Vaikkakin lukutaitoa tulee olla, jotta pystyisi luomaan uutta. Mutta edellyttääkö hyvä lukutaito sen, että kykenee luomaan uutta? tulikohan tarpeeksi monimutkaisesti…

  3. V-M Says:

    Itsellenikin samoin osui silmään tuo “informaation luominen” osana medialukutaitoa. Pohdiskelin myös sitä vaihtoehtoa, että sillä tarkoitettaisiin taitoa luoda merkityksiä ja näkemyksiä saadusta informaatiosta.Joka tapauksessa, on mielenkiintoista seurata kuinka pitkälle tällaisessa yhteistoiminnallisessa oppimisessa ja lukutaidossa voidaan päätyä. Koskahan esimerkiksi onnistutaan saavuttamaan se piste, jossa kansalaiset osallistuvat aktiiviseen keskusteluun ja päätöksentekoon poliittisista kysymyksistä tietoverkkojen välityksellä samalla ollen jatkuvassa vuorovaikutuksessa äänestämiensä kansanedustajien kanssa(Tällaista suuntaa on toki ollut jo näkyvissä muun muassa joidenkin kansanedustajien luomien blogien pohjalta).

  4. Anonymous Says:

    Ehkä informaation luomisella tarkoitetaan medialukutaidon kohdalla kykyä osallistua keskusteluun tietyssä mediassa. Tietoa siitä, miten esim. blogiin voi osallistua ja kirjoittaa omia mielipiteitään, ei vain “ulkopuolisena” katsoa mitä muut tekevät ja sanovat.

  5. eero Says:

    “Esimerkiksi avainsanoihin perustuva folksonomia tarkoittaa myös suoraa yhteyttä niihin henkilöihin, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista.” (s. 9)Teoriassa, mutta käytännössä tästä ollaan vielä melko kaukana. Eräs asia mihin artikkelissa ei (ymmärrettävästi–onhan kyseessä lähinnä tekninen seikka) kiinnitetty juurikaan huomiota on folksonomia-tyylisessä tiedon organisoinnissa piilevät ongelmat, joista eräs on ns. “< HREF="http://en.wikipedia.org/wiki/Meta_noise" REL="nofollow" TITLE="Meta noise - Wikipedia, the free encyclopedia.">meta noise<>“. Esimerkkejä meta noisesta ovat esim. väärinkirjoitetut tai eri tavalla kirjoitetut tagit (esim. <>color<> vs. <>colour<>, <>al-Qaeda<> vs. <>al-Qaida<>, jne.), sekä tagien väärät viittaussuhteet.Muita ongelmia ovat mm. polysemia ja synonymia ynnä muut “lingvistiset” ongelmat (esim. sanojen taivutus) sekä tagauksen tarkkuusaste hyponyymisessä mielessä, eli olisiko esimerkiksi valokuva, jossa on punainen ruusu, syytä tagata “flower”, “rose” vai “red rose”? Ongelma on tietenkin tapauskohtainen, ja hyvää esimerkkiä on vaikea keksiä, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.Kaikkia edellämainittuja ongelmia löytää vaikkapa pikaisella < HREF="http://del.icio.us" REL="nofollow" TITLE="del.icio.us">del.icio.us<>-palvelun selailullakin melko runsaasti.Mainitsemani ongelma saattaa vaikuttaa hyvinkin pinnalliselta ja tekniseltä, mitä se varmasti jossain määrin onkin, mutta se on silti mielestäni hyvinkin todellinen ongelma folksonomioiden hyödyllisyyden ja käytettävyyden kannalta.Lopuksi on myönnettävä että vaikka sana “holoptisistisiksi” (s. 8) onkin sinänsä varsin kaunis, uskoisin oikean muodon olevan kuitenkin vain “holoptisiksi”.🙂


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: