Archive for August, 2006

E-kirjoista ja muusta Manhattanilta

August 20, 2006

Keskellä Manhattania, New York Cityn pääkirjaston kupeessa, on kaikkien virvoitusta kadun kuumuuteen ja wifiä etsivien keidas Bryant Park jonka langaton verkko on ilmainen käyttää, kuten näkyy. Kävin vilkuilemassa Tampereen yliopiston e-kirjoja, joita alkaa jo olla, mutta paljon on vielä matkaa kattavaan e-kurssikirjavalikoimaan, joka ratkaisi monia kirjojen saatavuuteen liittyviä ongelmia. Kuinkahan saisimme vaikkapa Vastapainon ja Gaudeamuksen mukaan e-kirja bisnekseen? Ei kai se vaikeaa ole, kustannussopimuksen vain kirjataan mahdollisuus julkaista käsikirjoitus e-kirjana. Ei sen pitäisi ainakaan vähentää painettujen kirjojen myyntiä, ehkä se voisi jopa lisätä sitä.– Mutta kuka kertoo, mitä on blooking?

Nyt kirjoitan tätä viestiä (skandinaavittomalla kirjoittimella johon skandit saa kopioimalla ne ylhäällä olevasta tekstistä) Applen Mekaksi kutsutussa myymalassä viidennellä avenuella. Kauppa kuhisee mac-halukasta ja -uskollista kuluttajaa muistuttaen lasiselta ja vaalealta designiltaan paitsi suomalaista modernia myos Spielbergin elokuvaa Minority Report. Ja muutenkin: vaeltaessani valkoisten koneiden keskellä muiden muurahaisten tavoin kaupan henki on kuin Minorityn Reportin uljaassa uudessa maailmassa, jossa ennalta tiedetään kuka osallistuu rikokseen, ja jossa “rikollisten” huumatut ruumiit ja muistikapasiteetti palvelee systeemiä.

Opetusohjelmapatenteista

August 14, 2006



Flosse Possen blogi tarttuu hyvin dokumentoidussa postissa tärkeään kysymykseen: patentteihin, jotka koskevat education-softaa. Blackboard Inc. on patentoimassa hyvin laajaa keksintöä, käytännössä “virtuaalista oppimisympäristöä”. Riippumatta siitä, meneekö patentti läpi ja voidaanko sen toteutumista valvoa, on hakemus merkki ajasta. Yhtäällä “gated communities”-ajattelu, suljetut ja omistetut sisällöt ja valvotut kanavat, toisaalla “open communities”, vapaat sisällöt ja avoin yhteistyö. Ratkaisuja tehdään nyt: Internetin kultainen aika alkaa olla ohi ja fragmentoitumisen aika alkamassa.
Softapatentitt muodostavat yrityksille keskeisiä taiteluaseita, joiden avulla neuvotellaan toisten suuryritysten kanssa ja estetään pienten kilpailijoiden synty, vähintään siksi, ettei pieneillä yrityksillä tai julkisilla instituutioilla ole mahdollisuuksia käydä läpi patenttiviidakkoa saati sitten kalliita oikeusjuttuja.
Softapatenttien saaga EU:ssa on yhä epäselvässä vaiheessa, mutta täälläkin vastaavanlaisia patenttihakemuksia esiintyy jo. Softapatentit ovat kaiken kaikkiaankin melko huono idea ja opetuksen alueella ne tuntuvat erityisen haitallisilta. Asiaa vain pahentaa patenttivirastojen löyhät myöntökriteerit. Lisätietoa löytyy suomeksi täältä: nosoftwarepatents.com ja ulkomaankielellä täältä. Lainaus:

Ohjelmistopatentit ovat aivan yhtä väärä asia kuin laajentaa patentoitavuutta kirjallisuuteen. Jos elokuvien juonten peruselementit patentoitaisiin, kukaan ei voisi tehdä uutta elokuvaa tarkistamatta ensin ettei käsikirjoituksessa ole jotain sellaista yleistä ideaa, jonka joku on patentoinut vuoden 1984 jälkeen. Tässä on esimerkki: “Kuuma tanssi” [Dirty Dancing] (1987) ja “Titanic” [Titanic] (1997) tuntuvat aivan erilaisilta elokuvilta. Jos käsikirjoitusten osia patentoitaisiin, Kuuman tanssin tekijät olisivat (ehkä) voineet haastaa Titanicin tekijät. Molemmissa on kohtaus, jossa köyhä poika vie rikkaan tytön rikkaiden tanssiaisista tavallisen kansan tansseihin ja tyttö pitää siitä. Kuuma tanssi julkaistiin noin yhdeksän vuotta ennen Titanic:ia eli mahdollinen patentti olisi ollut voimassa. Oliko James Cameron:illa tämä Kuuman tanssin kohtaus mielessään kirjoittaessaan Titanic:ia, sitä ei kukaan tiedä. Ehkä Cameron ei ollut koskaan nähnytkään Kuumaa tanssia, mutta se ei olisi estänyt käyttämästä patenttia Titanic:in julkaisemisen tai levittämisen estämiseksi.

Esimerkkejä

August 10, 2006


Pari hauskaa sosiaalisen median esimerkkiä: ensinnäkin Bookmooch (kiitos vinkistä, Katri!). Ideana on kierrättää kirjoja. Listalle ilmoitetaan omat poisannettavat kirjat ja listoilta etsitään vastineeksi muiden poisantamia. Kuluja vain postikulut. Tietenkin aika englantipainotteinen. Sehän näissä tuppaa olemaan: kriittisen massan syntyminen edellyttää aika suuria kielialueita. Suomalainen Vaihtori näyttää ainakin vielä aika hiljaiselta, mutta toivottavasti vilkastuu.

Toinen on Fonero.
Tässä ajatuksena on WiFi yhteyksien jakaminen. Kun antaa oman WiFi-yhteytensä muiden Foneroiden käyttöön, saa itse käyttää kaikkien Foneroiden WiFejä. Saitilta löytyy kartat. Fon tarjoaa myös melko halpoja WiFi-laitteita näin alkuun. Omaa WiFi-äksessiään voi myös myydä “alien”-käyttäjille Foneron kautta.

Dream II

August 2, 2006

Juhan, Reijon ja minun paperi Tanskan konferenssia varten löytyy täältä.